Kiinalaisen perinnelääkinnän esittely
Susa Tyrniluoto | kiinalaisen perinnelääkinnän harjoittaja, taideterapia-ohjaaja, kuvataiteilija
Kiinalaisen perinnelääkinnän filosofiasta
Kiinalaisen perinnelääkinnän hierontahoito (tunnetaan myös nimillä tuina- tai akupistehieronta) ei välttämättä eroa klassisesta hieronnasta teknisesti, mutta hieronta kohdistuu lihasten sijaan pääasiassa akupisteiksi määritettyihin kehon kohtiin.
Akupisteet on kehon tiettyjä kohtia, joiden kautta uskotaan kiinalaisen filosofian mukaan olevan mahdollista vaikuttaa laajemmalle alueelle kehoa. Akupisteitä on nimetty satoja, ja ne sijaitsevat eri paikoissa koko kehoa.
Kiinalainen perinnelääkinnän menetelmiä on kehitetty ja testattu tuhansien vuosien aikana, ja hoitoja käytetään edelleen nykyisen lääketieteen kanssa rinnan. Monilla kiinalaisen lääketieteen menetelmillä ei ole kuitenkaan tieteessä tunnustettua vaikuttavuutta, joten kaikkiin menetelmiin on syytä suhtautua aina myös kriittisesti.
Onko kiinalainen lääketiede uskonnollinen?
Kiinalaisen perinnelääkinnän filosofia ei ole uskonnollinen siinä mielessä, että siinä tunnustettaisiin mitään uskonnollista oppijärjestelmää. Hoito perustuu kuitenkin uskomukseen kehon toiminnasta sellaisella tavalla, jota moderni tiede ei ole kyennyt tutkimaan.
Kiinalaisen perinnelääkinnän filosofia ei kiellä jumalan tai muun jumaluuden olemassaolon mahdollisuutta, mutta jumalalla – tai muulla kosmisella voimalla ei katsota olevan vaikutusta diagnoosin tai hoidon kannalta.
Kiinalaisessa perinnälääkinnässä ei siis uskota, että esimerkiksi rukoilemalla voi parantua, vaan menetelmät perustuvat aina vuosisatoja testattuihin menetelmiin, esimerkiksi hieronnan, akupunktion ja yrttihoidon avulla. Myös ruokavaliolla katsotaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpidossa ja hoidossa.
Esittelen joitakin keskeisiä käsitteitä, joita kiinalaisen perinnelääkinnän filosofiassa käytetään
YIN YANG
Yin Yang on kiinalaisen filosofian käsite, jonka mukaan kaikessa ilmenee kaksi puolta. Esimerkiksi pöydällä olevan kolikon yläpuoli on Yang, kun alapuoli on Yin. Jos kolikko käännetään, uusi päälipuoli on nyt Yang ja alapuoli Yin. – Yin Yang käsite ei siis sinänsä liity siis mihinkään konkreettiseen asiaan, vaan se on aina suhteessa toiseen.
Yin ei siis tarkoita naista, tai Yang miestä, kuten monesti näkee väitettävän. Kiinalaisen perinnelääkinnän mukaan jokaisessa on sekä Yin että Yang puoli.
Vastinparien kohdalla Yin Yang käsitettä voidaan soveltaa yleensä selkeästi. Esimerkiksi ylös/alas-parissa ylös edustaa Yangia ja alas Yiniä. Kylmä/kuuma vastinparissa kylmä on Yin ja kuuma on Yang.
Esimerkkinä kuume, joka voi olla kehon liiallinen Yang-tila, mutta kuume voi syntyä myös Yin-puolen heikkoudesta, jos Yin ei jäähdytä kehon kuumuutta riittävästi. Hoitona käytetään siis eri diagnoosin kohdalla erilaisia menetelmiä – Yang ylitilassa pyritään vähentämään kehon kuumuutta, kun taas Yin-heikkoudessa pyritään vahvistamaan Yin osaa kehossa.
Monet ruoat ja juomat voidaan jaotella samaan tapaan Yin Yang -käsitteellä. Esimerkiksi alkoholi, tupakka ja kahvi ovat esimerkkejä Yang tilaa vahvistavasta aineesta. Nämä aiheuttavat liiallisesti nautittuna esimerkiksi vatsan kuumuutta (muiden vaikutusten lisäksi). Lääkkeeksi liialliseen kuumuuteen voidaan käyttää näiden aineiden vähentämistä.
Yin heikkouteen voi taas johtaa liian vähäinen nesteen nauttiminen, jolloin seurauksena voi olla päänsärky. Tällöin Yin ei kykene jäähdyttämään Yang osaa riittävästi. Hoitona tähän voidaan käyttää siis nesteen nauttimista.
Yin voi toisinaan ilmetä myös ylitilana, tai Yang voi ilmetä heikkoutuna.
Yin Yang -käsite on keskeinen osa kiinalaisen perinnelääkinnän filosofiaa ja sitä sovelletaan diagnoosin tekemisessä.
Olen kehittänyt Yin Yang -käsitettä edelleen, koska mielestäni jokaiseen asiaan liittyy myös ajallinen ulottuvuus. Olen piirtänyt tämän ajattelun kuvaamiseksi uuden symbolin, Yin Yang Yuan, joka sisältää käsityksen myös esimerkiksi evoluutiosta ja jatkuvasta muutoksesta. Perinteinen Yin Yang näkee ainoastaan kahden vastakkaisen voiman vuorottelun, joten haluan osaltani kehittää kiinalaista perinnelääkinnän filosofiaa edelleen.
Yllä oleva kuva: Susa Tyrniluoto, Yin Yang Yuan, 2008.
DIANOOSI JA HOITAMINEN
Kiinalaisen perinnelääkinnän mukaista diagnoosi tehdessä katsotaan esimerkiksi kielen muotoa, väriä ja kielen katetta. Tämän uskotaan kertovan monia asioita, kuten esimerkiksi kehon mahdollisesta kylmyydestä tai kuumuudesta, ruoansulatuksesta ja sisäelinten tilasta.
Diagnoosia tehdessä kuunnellaan myös pulssia molemmista ranteista. Pulssi voi kertoa esimerkiksi stressistä tai väsymyksestä, mutta myös kehon hyvinvoinnista laajasti. Kiinalaisen lääketieteen opiskelijat opiskelevat pulssin kuuntelua kiinassa monesti jopa vuosien ajan, koska sen hienovireisellä kuuntelulla voi huomata kehon toimintojen muutoksia monipuolisesti.
Tärkeä osa diagnoosia tehdessä on myös asiakkaan haastattelu, esimerkiksi nukkumisen ja ruokahalun suhteen. Myös ulosteen ja virtsan väri ja koostumus voi kertoa kehon tilasta, koska esimerkiksi liiallinen kuivuus johtaa luonnollisesti ummetukseen.
Myös tunteilla on keskeinen osa kiinalaisessa perinnelääkinnässä; esimerkiksi kiukkuisuus, surumielisyys, pelon tunteet saattavat antaa vihjeitä siihen, mitä kehon osia olisi tarpeen vahvistaa hoidolla.
Hoitoina kiinalaisessa perinnelääkinnässä käytetään esimerkiksi ruokavaliota, akupunktiota ja akupistehierontaa, yrttilääkintää sekä elintapojen muutoksia.
Kiinalaisen perinnelääkinnän hoidot voivat tukea hyvinvointia monin tavoin, ja hoidoista voi olla apua sairauksien ja vammojen paranemisprosessissa. Hoitojen vaikutus on aina riippuvainen kuitenkin hoitajan ammattitaidosta, joten hoitojen onnistumisen todennäköisyyttä ei ole mahdollista luokitella yhtä systemaattisesti kuin modernissa lääketieteessä.